Suomen Metsästysnoutajat ry - Finlands Jaktretrievers rf

 
Koulutusvinkkejä noutajan koulutukseen:
 
4. Antti Nurmi: 
Dummyn värillä on väliä


3. Riitta Jeramo: 
Markkeeraus


2. Harri Siven:
Noutajien koulutuksesta


1. Jyry Tuominen:
Aseen käyttö noutajan
koulutuksessa


Muita artikkeleita:

19.  koonnut ja suomentanut Antti Nurmi:
Ruokinnan vaikutus koiran suorituskykyyn


18. Antti Nurmi: Metsästyskokeet USAssa (osa2)

17. Antti Nurmi: Metsästyskokeet USAssa (osa1)

16. SMN historia, 23.2.2007

15. Jouni Vimpeli:
Aselain muutoksista


14. Arto Blom:
Haulikon metsästyspanokset


13. Arto Blom:
Ampumakoulutus


12. Arto Blom:
Tuplahanhet


11. koonnut ja suomentanut Antti Nurmi:
Mitä koira näkee


10. Mari-Ann Lagersand, suomentanut Riitta Jeramo:
Koirat ja stressi


9. Andrea Standertskjöld:
Noutajien metsästyskokeiden historiaa


8. Veijo Miihkinen:
Eurooppa Cup 2001


7. Jouni Vimpeli:
Metsästysnoutajien mestaruuskoe 2001


6. Raija Gärding:
SM-koe Jaalassa 2001


5. Sirpa Lastunen-Turppa:
Fasaanijahti, vuosikokous ja pikkujoulu Wuolteen Kartanolla 2001


4. Riitta Jeramo:
Kevätleiri Hauholla 2001


3. Riitta Jeramo:
Sorsastuksen aloitus Kustavissa 2001


2. Juha Markkanen:
Kokemuksia Ruotsin metsästyskokeista


1.SMN perustettu 12.-96




COUPE D´ EUROPE 29.-30. 2001 RUOTSI 

Noutajien Éuroopan´ mestaruuskisat Coupe d´ Europe pidettiin tänä vuonna Ruotsissa lähellä Eskilstunaa. Elävällä riistalla käytävään field trial -tyyppiseen kilpailuun osallistui 11 maan joukkueet. Myös Suomesta valittiin neljän koirakon joukkue edustamaan maatamme tässä jo perinteeksi muodostuneessa noutajien huipputapahtumassa.

Joukkueemme muodostui seuraavista koirista ohjaajineen:

lbn FIN KVA NM-00 Tupla-Pummin Räpsy
Ari Leskinen, Siilinjärvi

lbn POHJ KVA Willowyck Aloe
Tommy Jansson, Jomala

lbu FIN KVA & S JCH Fieldcourt Dancing Pirate (´Tatu´)
Veijo Miihkinen, Tampere

knu FIN KVA Goldpaw Frollo
Risto Heikkonen, Hattula
 
Ari, Risto ja Veijo kokoontuivat Tampereella, josta ajoimme Turkuun ja laivalla Tukholmaan. Tommy liittyi seuraan Ahvenanmaalla. Joukkueen kapteeni Tobina Nyman oli vastassa Tukholmassa, jossa saimme porukan jaettua kahteen autoon. Tullimuodollisuuksien jälkeen suuntasimme kohti kisakaupunkia intoa täynnä.
Ruotsalaiset onnistuivat järjestämään erinomaiset kisat. Kaikki järjestelyt toimivat moitteettomasti ja kun vielä koko viikonlopun ajan sää oli erittäin kaunis, jokainen palasi reissulta erittäin tyytyväisenä ja yhtä mielenkiintoista kokemusta rikkaampana. 

Itse kilpailuun osallistui 40 koirakkoa. Lauantaina oli semifinaalit ja sunnuntain finaaliin pääsi 14 koiraa. Kilpailun taso oli erittäin korkea. Lauantaina seitsemän koiraa palkittiin arvosanalla excellent, 12 arvosanalla very good ja neljä arvosanalla good. Joukkueemme labradorit saivat arvosanan good. Riston kultsun tie nousi pystyyn yllättäen ääntelyn takia. 

Lauantain semifinaalit pidettiin kahdella paikkakunnalla neljässä ryhmässä. Itse olin Räfsnäsin kartanon mailla. Tämä 700 vuotta vanha, aikoinaan Ruotsin kuninkaan omistama kartano tarjosi upeat puitteet sorsastuksena pidetylle kokeelle. Alkufanfaarin ja gammaldanskin jälkeen siirryimme maastoon. 

Koepaikan lähellä liikuttiin lähes äänettömästi ja koirakot asettuivat riviin pellon reunaan. Oikealla olevan
vesialueen rannassa olivat ampujat valmiina. Kun kaikki oli valmista, metsästys alkoi ajojahtina. Meille näkymättömissä olevat ajomiehet koirineen ajoivat sorsat lentoon. Lintuja oli uskomattoman paljon ja parvia lensi aaltoina koepaikkamme yli. 

Koirien häiriön ja stressinsietokyky joutui todella koville. Pauke oli jatkuvaa ja toisista koirista ja pudotuksista ei saanut välittää. Heti alkuun tipahti yksi sorsa suoraan vieressä olleen koiran nenän eteen. Tässä vaiheessa kaikkien koirien hermo vielä piti, mutta runsaan puolen tunnin kuluttua belgialainen koira karkasi rivistä ja suljettiin välittömästi kilpailusta.

Noudot tapahtuivat vuorotellen alkaen rivin toisesta päästä. Jokainen teki kaksi noutoa, jonka jälkeen vaihdettiin paikkaa rannalle, josta koirat lähetettiin vuorotellen hakualueelle kolmanteen noutoon. 
Tatu teki kolme onnistunutta noutoa ilman ohjausta. Varsinkin kahteen noutoon olin erittäin tyytyväinen. Silmiinpistävää oli ohjaajien hanakkuus käyttää pilliä ja pitää koira tietyllä alueella. Tämä selittyy sillä, että tämän tyyppisessä kokeessa tuomari kertoo ohjaajalle, minkä linnun hän haluaa noudettavan. Väärän linnun noutaminen tiputtaa koiran jatkosta. 

Aamupäivän suorituksista huomioni kiinnittyi yhteen ruotsalaiseen koiraan, joka palkittiinkin lopulta kokeen parhaana koirana CACIT´lla.  

Lounaan jälkeen siirryttiin uuteen paikkaan pellon reunaan. Pudotuksia tuli joka puolelle ja koirien ja ohjaajien huomiokyky joutui todella koville. Jälleen kerran heti alkuun yksi pudotus tuli suoraan naapurikoiran suuhun. Onneksi oma koira pysyi paikalla, mutta taas yksi karkaaja suljettiin kisasta. 

Jotta tämän tyyppisessä kokeessa pärjää, vaaditaan koiralta ehdotonta paikallapysymistä. Samoin koiran pitää seurata ohjaajaa vapaana siten, että ohjaajan ei tarvitse kiinnittää koiraan mitään huomiota. Tällöin ohjaaja voi keskittyä täysin ampujiin ja pudotuksiin. Itse sorruin iltapäivän suorituksessa vahtimaan koiraa enkä sitten tiennyt pudotusten paikkoja. Tuomari pyysi noutamaan haavakon ja tarkan paikan ollessa epäselvä ohjasin koiran väärälle alueelle. Ennen kuin sain koiran oikealle alueelle, tuomari pyysi kutsumaan koiran sisään. Kun vielä koira nappasi palatessa reitille osuneen sorsan mukaan, oli peli jatkoon pääsystä menetetty näin kovassa kisassa. 

Kummankin ryhmän paras koira kisasi vielä CACIT´sta toisiaan vastaan. Tämä ns. barrage käytiin walking-up kokeena, jossa spanielit ajoivat peltopyitä ilmaan linjan edessä.
 
Sunnuntain finaali käytiin Claestorpin kartanon mailla. Sekä ohjaajat koirineen että katsojat kuljetettiin maastoon traktorien lavalla. Katsojille annettiin tarkat ohjeet, mihin sijoitutaan ennen koetta ja sen aikana. Vaikka finaalissa mukanaolo olisi ollut jännittävää, oli sen seuraaminen varmasti yhtä nautittavaa. Sen verran hienoja suorituksia päivän aikana nähtiin. 

Koe alkoi sorsien ajojahtina. Ampujat olivat alhaalla vesialueen rajassa ja koirakot kolmena ryhmänä ylhäällä pellon reunassa. Katsojat olivat vastakkaisella rinteellä laakson toisella puolella. 

Ensimmäisessä erässä lauantaina CACITín saanut tanskalainen koira eye-wipe´si kaksi koiraa
( löysi linnun jota edelliset koirat eivät löytäneet). Samoin lauantaina CACITín saanut ruotsalainen koira eye-wipe´si kaksi koiraa. Yksi koira suljettiin pois, koska se karkasi väärälle alueelle. 

Paikan vaihdon jälkeen toisessa erässä karsinta jatkui armottomana ja hyvätkään suoritukset eivät välttämättä riittäneet jatkoon. Iltapäivällä viisi koiraa jatkoi kilpailua peltopyiden ajojahtina. Ylösajamiseen käytettiin spanieleita. Spanieleiden työskentely oli todella mahtavaa. Peltoalueen keskellä sijaitsevista saarekkeista ja ruohikkoalueista ylösajetut linnut pudotuksineen ja noutajien työskentely tarjosi unohtumattoman elämyksen katsojille.

Jokainen epäonnistunut nouto tai hidas riistan löytyminen pudotti koiran heti jatkosta ja jäljelle jäi kaksi koiraa: tanskalainen lbu Giltips Tarzan (CACIT lauantaina) ja ruotsalainen lbn Searover Flame. Tuomarien mielestä koirat olivat niin tasaisia, että he päättivät pitää näille kahdelle koiralle ns. barrage erän. Tällöin voiton ratkaisee parempi riistan löytökyky. Heinäsarasta ylösajetut peltopyyt pudotettiin sinne tai sen takana olevalle saralle. Tarzan nouti pudotuksen heinikosta n. minuutissa. Flame sai pudotuksen saran taakse, minkä se myös nouti. Koiran saaminen leveän ruohikon läpi saralle ei ole helppoa, kun koira häviää näkyvistä ja heinikossa on runsaasti riistaa. Seuraavaksi Flame lähetettiin noutamaan heinikosta pudotus, josta se suoriutui myös n. minuutissa. 

Koska eroa ei syntynyt tässäkään, lopullinen ratkaisu tuli viimeisessä erässä. Ampujat sijoitettiin laaksoon sänkipellon ja heinikon reunaan ja koirakot rinteeseen n. 100 metrin päähän. Vasemmalla olevasta metsiköstä spanielit ajoivat peltopyyt ilmaan ja pudotukset tulivat joko heinikkoon tai sänkipellolle lähelle heinikon rajaa.  
Tuomarit pyysivät Tarzania hakemaan keskellä olevan linnun sänkipellon reunasta. Vaikka koira saatiin hyvin lähelle pudotusta, se ei pystynyt paikallistamaan lintua. Ruotsalainen Lena Bratsberg Karlsson onnistui ohjaamaan kasvattinsa alueelle ja voitti eye-wipe´lla kisan. Todella näyttävä suoritus rankan kilpailun päätteeksi. 

Lopuksi voin vielä mainita tuomarien loistavan työskentelyn finaalissa. He antoivat mestaruudesta taistelleille koirille todella tasavertaiset mahdollisuudet. Toiselle helppoa ja toiselle vaikeaa noutoa ei nähty vaikka siihenkin olisi ollut kisan aikana mahdollisuus.
 
Veijo Miihkinen