Sanna Sierilä: Jyry Tuomisen vesityökoulutuksessa

Nuoren koiran itseluottamusta voi harjoitella ylipitkillä markkeerauksilla
Jyry havainnollistaa, miten koiran tulisi seurata ohjaajan kättä ohjaustehtävään lähetettäessä
Jyry katsoo tarkasti, kääntääkö ohjaustehtävään lähetettävä koira päätään ohjaajan käden mukana
Vesityökoulutukseen osallistujat seuraavat, kun koirat vuorollaan kokeilevat lähetystä veneestä
Kokemattomammat koirat pääsivät kokeilemaan lähetystä helpolle markkeeraukselle veneestä, joka oli pääosin maalla
Vesityökoulutus järjestettiin Katteluksen upeissa maisemissa.
Kokeneemmat koirat pääsivät kokeilemaan pitkää markkeerausta erilaisten maastonmuotojen kuten tässä rantaan viettävän pellon, lahden ja niemenkärjen yli. Tehtävä rakennettiin vaihtamalla lähetyspaikkaa aina kauemmas damista, joka heitettiin aina samaan paikkaan.

Teksti ja kuvat: Sanna Sierilä

ONGELMIA VESITYÖSSÄ?

Suomen Metsästysnoutajat järjesti Lohjan Katteluksessa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kaksipäiväisen koulutustapahtuman teemalla ”Ongelmia vesityössä?”. Koulutus keskittyi noutajan vesityön kouluttamiseen metsästystä ja metsästyskokeita ajatellen aina alkeista jo edistyneempien koirien taitojen hiomiseen.

Kumpanakin päivänä koulutukseen osallistui ensin kuusi taipumuskokeen suorittanutta alokas- tai avoimen luokan koiraa. Lounastauon jälkeen jatkoi kuusi vähintään avoimen luokan ykköstuloksen saanutta koiraa. Kuunteluoppilaita olisi suonut olevan enemmänkin, sillä tällaisista tilaisuuksista jää kullanarvoisia vinkkejä omiin treeneihin vietäväksi, vaikkei niitä juuri paikan päällä oman koiran kanssa pääsisikään kokeilemaan. Minä seurasin koulutusta lauantaina, ja seuraavat huomiot perustuvat omiin muistiinpanoihini.

Kouluttajana oli pitkän linjan noutajaharrastaja ja metsästyskoetuomari Jyry Tuominen. Hän aloitti kertomalla ensin hieman omasta koulutustavastaan ja näytti heti, että käyttää kouluttaessaan paljon apuvälineitä kuten pantaa ja liinaa. Jyryn mielestä apuvälineitä kannattaa käyttää, jotta voidaan varmistaa koulutustilanteiden sujuminen halutulla tavalla ja siten nopeampi oppiminen.

Kasvata nuoren koiran itseluottamusta

Johdantona itse vesityökoulutukseen Jyry pohti, että nykynoutajalla alkaa olla isojakin ongelmia vesielementin kanssa nimenomaan metsästysolosuhteissa. Koiria ei totuteta erilaisiin olosuhteisiin, kuten hämärään, kylmään veteen tai kovan tuulen nostattamiin aaltoihin. Näin ollen vesityöharjoituksissa Jyry neuvoi kasvattamaan nuoren koiran itseluottamusta ja rohkaisi myös testaamaan koirien rajoja. Esimerkkinä tästä aamupäivän koirakot aloittivat ylipitkällä ykkösmarkkeerauksella, jonne ne lähettiin aivan vesirajasta pienen lumpeikon yli. Koiran edetessä damille Jyry tarkkaili sitä, ja kun havaitsi pienintäkin epäröintiä, koiraa motivoitiin heittämällä uusi dami. Näin toistettiin niin kauan, että koira ui tarpeeksi pitkälle avoveteen ja sai jonkun dameista talteen. Harjoitus oli hyvin havainnollinen, sillä joku koirista ui suoraan ensimmäiselle damille, kun taas toinen oli kääntyä takaisin jo lumpeikon reunasta.

 

Aamupäivän koirat harjoittelivat myös hakua tiheässä lumpeikossa keskellä vesialuetta. Lähes poikkeuksetta hakualue rakennetaan aina maalle tai kaislikkoon, mutta tositilanteissa vaikkapa iltalennolla lintu saattaakin lätsähtää hämärään avoveteen. Koiria motivoitiin tehtävään siten, että alueelle heitettiin niiden nähden useita dameja starttipistoolin laukauksin. Koiran oppiessa hakemaan uimalla, riittää lopulta motivointiin pelkkä laukaus ja etsi-käsky. Tässä yhteydessä kävi ilmi myös se, miten jotkut koirat etsivät silmillään nenänkäytön sijaan. Lumpeikkoisesta maastosta vesidameja on kuitenkin haastava nähdä, joten osallistujat saivat Jyryltä myös hyviä vinkkejä nenänkäytön opettamiseen esim. hajuvanoin.

Kaikki lähtee kädestä

Ohjausharjoituksissa Jyry korosti, että kaikki alkaa koiran opettamisesta seuraamaan ohjaajan kättä. Kun koiran pää kääntyy ohjaajan käden mukana, ei koiran tai ohjaajan rintamasuunnalla ole mitään merkitystä. Tätä harjoiteltiin motivoimalla koirille avoveteen kaksi damikasaa, aloitteleville koirille noin 90 asteen kulmassa ja kokeneimmille pienemmässä. Lähes poikkeuksetta koira lukittui jompaankumpaan kasaan, jolloin koiran pää käännettiin käden avulla sille toiselle kasalle ennen koiran lähettämistä linjalle.

Koiran pitää kestää toistoja

Jyry neuvoi opettamaan koirat kestämään toistoja. Tällöin koira lähtee aina uudestaan noutoon, vaikka se jouduttaisiin kutsumaan pois vaikkapa linjalta. Myös etäisyyksiä pitää kasvattaa. Esimerkiksi tutussa ristikkoharjoitteessa koira lähetetään kellotaulun keskeltä taakse kohti kelloa 12:a sekä sivusuuntiin kohti kello kolmea ja yhdeksää. Koira kyllästyy helposti tähän junnaavaan harjoitukseen, jossa matkoja on vaikea pidentää määräänsä enempää. Jyry näyttikin tästä harjoituksesta kehitetyn muunnelman, jossa itse liikutaan koiran palauttaessa ja otetaan näin etäisyyttä dameihin. Liikkumalla saa myös vaikkapa koiran vasemmalle puolelle heitetyn damin vaihtumaankin taakse lähetykseen, jolloin koiran mielenkiinto pysyy helpommin yllä.

Jyry sai lähes kaikki kurssilaiset hiljenemään kysyessään, kuinka moni tekee linjaharjoituksia aina jonnekin kiintopisteeseen: kivelle, metsäsaarekkeeseen, niemenkärkeen. Sellaiset maastomuodot vetävät koiraa automaattisesti puoleensa, joten Jyry harjoittelee linjoja aina ns. tyhjään paikkaan, sekä maalla että vedessä, eikä koskaan käytä apuna polkuja.  Hän tekee paljon motivoituja linjaharjoituksia, ja hänen mielestään koiran tulee osata suora linja, suunnat ja pillipysäytys ennen sokkolinjoja. Jyry jaottelikin noutajan kouluttamisen kolmeen eri vaiheeseen: opettamiseen, harjoittelemiseen ja treenaamiseen. Ensin uusi asia siis opetetaan koiralle, sitten sitä harjoitellaan niin kauan, että koira osaa asian. Ylläpito on sitten treenaamista. Jyry korosti, että joka vaiheessa on muistettava se asia, mitä milloinkin on tekemässä. Jos tulee virhe jossain muussa asiassa, korjataan se muualla, toisessa paikassa. Sama pätee siihen, jos koira epäonnistuu jossain sen varmasti osaamassa asiassa. Tällöinkin kertausharjoitukset tehdään kokonaan muualla.

Erilaisia maastoja

Kokeneemmat koirat pääsivät harjoittelemaan myös maastomuotojen yli etenemistä. Harjoituksessa heitto tuli aina samaan paikkaan järveen, mutta lähetyspaikka vaihtui aina kauemmas ja kauemmas. Lopulta koira lähetettiin noutoon kaukaa pellolta rinteen päältä, ja se joutui etenemään ensin pellolla, sitten uimaan, nousemaan niemekkeelle ja taas uimaan. Jyry korosti suoraviivaista etenemistä kaikissa tehtävissä niin koiran mennessä damille kuin palauttaessakin. Osallistujat saivatkin kotiinviemiseksi vinkkejä myös suoraviivaisen palautuksen harjoittelemiseen.

Vene kuuluu olennaisesti noutavan koiran työnkuvaan. Tässäkin koulutuksessa kaikki koirat pääsivät tekemään jonkin tehtävän veneestä käsin. Aloitteleville koirille vene hinattiin maihin niin, että sen perätuhto oli juuri ja juuri vedessä. Ohjaaja koirineen nousi veneeseen, josta koira lähetettiin helppoon markkeeraukseen siten, että sen oli mentävä veneestä suoraan veteen. Kävi ilmi, että myös muita epästabiileja lähetyspaikkoja kannattaa etsiä, sillä joskus kokeessa voidaan työskennellä vaikkapa kiikkerältä kuormalavalta käsin.

Lopuksi Jyry korosti, että kaikissa harjoituksissa koiraa tulee kohdella niin, että se hyväksyy kaikki tehtävät toimenpiteet. Koiraa ei saa koskaan kohdella epäoikeudenmukaisesti, vaikka harjoitus olisikin vähän vaativampi.